Pikavipin historiaa

Pikalaina eli kansanomaisesti “pikavippinä” tunnettu laina, on vakuudeton, yleensä 100-1000 euron suuruinen laina. Pikalainaa haetaan nykyään lähinnä verkossa, mutta jotkin luottoyhtiöt tarjoavat vielä mahdollisuuttaa nostaa lainaa myös tekstiviesteillä.

Pikalainat tulivat Suomeen vuonna 2005. Pikavipeistä tuli todella suosittuja, sillä niitä oli todella helppo hakea, positiivinen päätös tuli heti ja rahat olivat nopeasti tilillä. Ei ollut lainkaan harvinaista nostaa pikalainaa tekstiviestillä esimerkiksi ravintolailtaa jatkaakseen tai heräteostosta rahoittaakseen. Tavallisesti lainan hakeminen ja lainan siirto tilille kesti vain muutaman minuutin, joten lainoja oli helppo hakea nopeaan tarpeeseen. Takaisinmaksuaikaa sai yleensä 14 tai 30 päivää. Pikavippiyhtiöitä oli aluksi runsaasti, sillä niitä koskevat lakisäädökset olivat melko löysiä ja pikavippien myöntäminen oli tuottoista bisnestä. Vasta vuonna 2013 säädettiin lakimuutos, joka tiukensi pikalainoja koskevia lakeja huomattavasti. Ennen lakimuutosta pikalainoja tarjoavia luottoyhtiöitä oli arviolta 80 eri yritystä. Yrityksiin kuului sekä pieniä yrityksiä että isoja kansanvälisiä yhtiöitä. Lakimuutoksen jälkeen moni yhtiö joutui kuitenkin lopettamaan toimintansa, sillä lain myötä säädetty korkokatto alle 2000 euron lainoille vaikeutti yhtiöiden toimintaa. Alle 2000 euron lainat olivat kuitenkin yleisimpiä, sillä keskimääräinen lainasumma suomalaisilla on 300 euroa. Nämä pienlainat olivat myös todella tärkeitä luotonantajille, sillä korot olivat korkeat, mutta ihmiset olivat kykeneviä maksamaan verrannollisen pienet lainat takaisin ajallaan.

Pikalainojen kokonaiskuluissa ja takaisinmaksuehdoissa oli suuria eroja eri luotontarjoajien välillä. Siinä missä tavallisesti pankkien tarjoamissa perinteisissä lainoissa ja luottokorteissa todelliset vuosikorot olivat muutaman kymmenen prosentin luokkaa, oli pikalainojen vuosikorot jopa tuhansissa prosenteissa. Pikalainayhtiöillä oli velvollisuus ilmoittaa todelliset vuosikorkonsa, mutta siitä huolimatta iso osa yhtiöistä ilmoitti sen paljon pienemmäksi, kuin mitä se todellisuudessa oli. Nykyään tilanne on parempi, sillä lait ovat tiukentuneet huomattavasti. Aikalailla jokaisen luottoyhtiön nettisivuilla on esimerkkejä todellisista vuosikuluista ja monilla sivuilla pääsee itsekin laskemaan kuluja esimerkkilainojen avulla. Ennen lainan hakemista kannattaa vertailla eri luottoyhtiöiden tarjouksia ja kokonaiskuluja sekä perehtyä mahdollisiin sitoumuksiin ja varmistaa ettei ole piilokuluja. Luottoyhtiöillä on joskus todella epäselvää tekstiä, jonka tarkoituksena tuntuu olevan asiakkaan hämmentäminen pikemmin kuin valaiseminen. Älä siis koskaan tee lainapäätöstä ennen kuin olet täysin varma kuluista ja ehdoista, sillä sillin kun sopimuksessa on nimet alla, on myöhäistä osoitella pienellä präntättyjä ehtoja.

Vaikka pienlainat saivat melkein räjähdysmäisen suosion niiden rantautuessa Suomeen, on niiden suosio kuitenkin hiipunut vuosi vuodelta. Siinä missä vuonna 2011 laskettiin, että pikalainoja oli myönetty 1,5 miljoonaa kappaletta n. 330 miljoonan euron edestä, oli vuonna 2014 myönnetty vain 410 878 kappaletta 166 miljoonan euron edestä.

Pikalainoja koskevia lakeja on tiukennettu pitkin niiden historian. Vuonna 2009 asetettiin laki, jonka mukaan pikalainoja sai myöntää ympäri vuorokauden, mutta rahaliikenne rajoitettiin kellon 07-23 välille. Tällä pyrittiin muun muassa turvaamaan kuluttajia, jotka saattaisivat käyttää pikalainapalveluita esimerkiksi päihtyneenä. Pikalainoja on myös tutkittu koronkiskontana. Vuonna 2008 Keskusrikospoliisi tutki asiaa, mutta sen mukaan toiminnassa ei ollut mitään rikollista. Vasta vuonna 2010, eli peräti viisi vuotta pikalainojen oltua Suomessa, piti luotonantajien tunnistaa luotonhakija huolellisesti ennen luottosopimuksen solmimista. Asiakkaiden tuli siis vasta silloin tunnistautua palveluihin verkkopankkitunnusten avulla. Viiden vuoden ajan luottoyhtiöt saivat varmasti paljon enemmän asiakkaita ja tuottoa asiakkailta, jotka eivät todellisuudessa olleet kykeneviä solmimaan luottosopimusta pikalainayhtiön kanssa. Monia pieniä lakeja on asetettu kiristämään pikalainojen myöntämistä, kuten vuoden 2010 laki, jonka mukaan kaikkien pikalainoja tarjoavien uusien yritysten tuli olla rekisteröitynyt aluehallintoviraston ylläpitämään luotonantajarekisteriin. Ehkä merkittävin pikalainoja koskeva laki säädettiin vuonna 2013, jolloin luotonantajat määrättiin selvittämään luotonhakijan taloudellinen asema. Yleisimmin luotonantaja vaatii hakijalta todistuksen tuloista. Tähän käyvät kopiot palkkalaskelmasta, joka vaaditaan yleensä viimeisen 3 kuukauden ajalta tai kopion esimerkiksi eläkepäätöksestä. Laissa säädettiin korkokatto alle 2000 euron lainoille, joissa todellinen vuosikorko sai olla enintään viitekorko (eli lainojen hinnoittelussa käytetty julkisesti noteerattu korko, jonka perusteella lainasopimuksen hinta eli korko määritellään. Esim. Pankkien käyttämä Euribor.) + 50%. Ennen lakimuutosta pikalainojen vuosikorko oli tätä todella paljon korkeampi, keskimäärin 920%, joten lakimuutoksen jälkeen pikalainojen kannattavuus romahti. Suuri osa yrityksistä lopetti heti lain astuessa voimaan. Uudistuksen jälkeen uusien pienlainojen yhteismäärä euroissa laski muutamassa kuukaudessa vajaat 40%. Tämän lakimuutoksen jälkeen pikalainojen suosio on hiipunut ja nykyään ei välttämättä puhutakaan enää varsinaisista “pikavipeistä”, sillä toiminta on muuttunut paljon ja se muistuttaakin yhä enemmän perinteisiä lainoja kuin pikavippejä. Osa luottoyhtiöistä kuitenkin uudisti palveluitaan ja otti käyttöön ns. “joustoluoton“. Joustoluotto on nykyään selvästi yleisin pikalainamuoto. Joustoluotossa asiakas saa käyttöönsä luottoa tiettyyn summaan asti, esimerkiksi 2000 euroon asti, riippuen asiakkaan luottorajoista. Asiakas voi tämän jälkeen siirtää rahaa joustoluottotililtä omalle tililleen haluamissaan summissa. Joustoluottojen vuosikulut vaihtelevat yhtiöittäin. Jotkut yhtiöt houkuttelevat asiakkaita kuluttomilla ensilainoilla. Pääsääntöisesti joustoluottoon kuuluu avausmaksu, kuukausittainen tilinhoitomaksu ja nostopalkkio, mutta nämäkin vaihtelevat suuresti yhtiöiden välillä. Joustoluotto on paljon parempi ja vakaampi vaihtoehto pikavipeille. Monet pikavippifirmat tarjoavat joustoluoton lisäksi paljon muitakin palveluita kuten remonttilainaa ja autolainaa. Perinteisten luottoyhtiöiden lisäksi on palveluita jotka kilpailuttavat esimerkiksi 10 eri lainanantajan tarjoukset haluamallesi lainasummalle ja -ajalle. Näiden avulla on helppoa vertailla eri luottofirmoja, sekä säästää huomattavasti aikaa.

Nykyään pikalainafirmat eivät välttämättä ole enää niin nopeita kuin ennen, sillä lakia on kiristetty paljon ja luottofirmoilla on paljon enemmän vastuuta. Hyvä esimerkki on se, että ennen vanhaan pikavippiä hakivat paljon 18-vuotiaat ja siitä hieman vanhemmat, sillä pikavippien ikäraja oli 18 vuotta. Nyt monet luottoyhtiöt ovat asettaneet ikärajaksi 20 tai 21 vuotta. Tällä pyritään luonnollisesti suojelemaan luottoyhtiöitä ja varmistamaan, että asiakkaat ovat varmasti maksukykyisiä. Lisäksi luottoyhtiöt tarkastavat asiakkaan tiedot ja sillä on oikeus hylätä lainahakemus ilmoittamatta syytä. Lisäksi laina-ajat ovat pidentyneet huomattavasti. Nykyisin laina-aikoja voi hakea yhdestä kuukaudesta moneen vuoteen saakka. Myös lainojen takaisinmaksu on parantunut ja useat luottofirmat tarjoavatkin kuukausimaksuja, jotka ovat realistisia maksaa. Luottofirmat ovat myös joustavia ja tarjoavat asiakkailleen esim. maksuvapaita kuukausia ja maksusuunnitelman tekemistä yhdessä asiakkaan kanssa.

Voimme mielenkiinnolla katsoa ja odottaa mihin suuntaan pikalainat jatkavat tulevaisuudessa. Teknologian kehittyessä lainojen ottaminen helpottuu ja sen voi tehdä jopa mobiilisovelluksilla. On kuitenkin todennäköistä, että luottoyhtiöt alkavat muistuttamaan enemmän ja enemmän pankkeja. Jo nyt osa luottoyhtiöistä tekevät yhteistyötä pankkien kanssa ja se ei ole enää niin haitallista pankkienkaan imagolle. Aikoinaan pikavippien ajateltiin yleisesti olevan huijausta ja niistä varoiteltiin etenkin nuorisoa. Kukaan ei varmasti kehuskellut ottaneensa pikavippejä. Niinpä myöskin pankit halusivat ottaa etäisyyttä pikavippifirmoihin. Pahimman pikavippibuumin jälkeen tilanne on kuitenkin rauhoittunut. Voi tietenkin olla, että pikalainat vaipuvat lakimuutoksien kouristuksessa menneisyyteen. Aika näyttää.